2 KOKEET, NÄYTTEET JA LUOKKIEN MYÖNTÄMINEN

Alemman koulutusjakson hyväksytty suorittaminen on seuraavan jakson aloittamisen

edellytys. Käytännössä kokeet voidaan suorittaa, vaikka jakson viimeisiä hyppyjä ei olisi-kaan hyväksytysti suoritettu. Näin menetellen oppilas ei joudu tarpeettomasti odottamaan koetilaisuutta ennen seuraavan jakson hyppyjen aloittamista.

Koulutusjaksojen sekä A-lisenssin kirjalliset ja käytännön kokeet ottaa vastaan hyppymestari. Kaikki teoriakokeet on tehtävä kirjallisesti ja vähintään 70 prosenttiin koekysymyksistä on vastattava hyväksytysti. Käytännön kokeissa hyppymestari arvioi, mikä on kuhunkin koulutukseen riittävä osaamisen taso.

Hyppymestari allekirjoittaa hyppypäiväkirjaan alkeisoppilaan kelpoisuuden ennen oppilaan ensimmäistä hyppyä. Tämä oikeuttaa oppilaan osallistumaan hyppykoulutukseen. Perus- jatkokoulutusjakson kelpoisuuden voi myöntää myös hyppymestari. A-lisenssin myöntää Suomen Ilmailuliitto ry, Lisenssi on voimassa, kun hyppääjällä on esittää SIL ry:n myöntämä laskuvarjohyppääjän kelpoisuustodistus.

Myönnettäessä koulutusjaksojen kelpoisuuksia tai suositeltaessa oppilaalle lisenssiä on tarkastettava, että oppilas on hyväksytysti tehnyt kaikki kyseessä olevaan koulutusjaksoon kuuluvat suoritukset, kokeet ja näytteet (hyväksymispäivämäärät ja hyväksyneiden hyppymestarien nimikirjoitukset).

Läpäisty jakso kuitataan oppilaan koulutuskorttiin ja hyppypäiväkirjaan (sekä mahdolliseen kerhon omaan kirjanpitoon, katso liite 4). Myönnetyt kelpoisuudet numeroidaan kerhokohtaisesti jatkuvalla numeroinnilla. Myöntämisen jälkeen koulutuskortti arkistoidaan, jolloin se muodostaa oppilasta koskevan koulutuskirjanpidon. Läpäistyn koulutus- jakson jälkeen numero siirretään seuraavaan koulutuskorttiin, jolloin kortti on avattu ja oppilas voi siirtyä hyppäämään kortissa olevia suorituksia.

3 ERI KOULUTUSJAKSOSSA OLEVIEN HYPPÄÄJIEN OIKEUDET

Alkeiskoulutuksessa oleva oppilas saa osallistua hyppykoulutukseen sekä suorittaa koulutusohjelman mukaisia hyppyjä hyppymestarin valvonnassa. Hyppymestarin on olta-va mukana ilma-aluksessa hyppylennolla. Oppilaalla on oikeus pakata laskuvarjo A,B,C- tai D-lisenssin omaavan laskuvarjohyppääjän valvonnassa.

Peruskoulutuksessa oleva oppilas saa osallistua hyppykoulutukseen sekä suorittaa koulutusohjelman mukaisia hyppyjä hyppymestarin tai vapaapudotuskouluttajan valvon-nassa. Kouluttajan on oltava mukana ilma-aluksessa hyppylennolla. Oppilaalla on oi-keus pakata laskuvarjo A,B,C- tai D-lisenssin omaavan laskuvarjohyppääjän valvonnas-sa.

Jatkokoulutuksessa oppilas saa edellä mainittujen lisäksi toimia ilma-aluksessa ilman kouluttajaa tämän valvoessa suoritusta maasta tai ilmasta. Jatkokoulutusoppilas ei saa vielä toimia koneessa yksin, koska hän ei voi olla pokanvanhin. Kouluttaja valmentaa oppilaan suoritukseen ennen hyppyä, tarkastaa hänen varusteensa ennen koneeseen asettumista sekä arvioi hypyn ja määrää seuraavan suorituksen.

Jatkokoulutusoppilas saa käyttää koulutuspäällikön tai apulaiskoulutuspäällikön hyväksymiä omia hyppyvarusteitaan suoritettuaan hyväksyttävästi jatkokoulutusjaksoon

vaadit-tavien tietojen lisäksi kohdan t17 (kaluston tarkastus ja huolto). Koulutuspäällikön tai apulaiskoulutuspäällikön on merkittävä omien varusteiden käyttöoikeus oppilaan hyppy-päiväkirjaan niin, että käy ilmi, mitä varusteita (päävarjo ja valjaat) oikeus koskee.

Edellä mainittujen suoritusten lisäksi oppilaan on suoritettava varavarjon käyttönäyte hyppymestarille 2 kk:n välein. Näytteen viimeinen voimassaolopäivä kuitataan oppilaan hyppypäiväkirjaan. Muut alkeis-, perus- ja jatkokoulutusjakson näytteet ja kirjalliset kokeet ovat voimassa yhden vuoden suorituspäivästä.

HYPPYPÄIVÄKIRJAN JA KOULUTUSKORTTIEN KÄYTTÖ

Hyppypäiväkirjan ensimmäiselle sivulle tulevat oppilaan henkilötiedot, kouluttanut kerho, alkeiskurssin ajankohta, hyppykalusto (valjaat), PL-järjestelmä (PL-hihna, JAD vai tump-pu) / NOVA ja hyppykoneen tyyppi, johon on saanut koulutuksen (esimerkiksi UH, hätä-hyppy, pakkolasku).

Ensimmäiselle sivulle merkitään myös koulutusjaksot, oikeudet ja rajoitukset. Alkeisoppilaan sekä perus- ja jatkokoulutusjakson kelpoisuuden myöntämispäivämäärille ja myöntä-jien allekirjoituksille on varattu tilat. SIL ry:n lähettämässä laskuvarjohyppääjän lisenssis-sä oleva viimeinen voimassaolopäivä voidaan myös merkitä toiselle sivulle.

Jatkokoulutusoppilaalle myönnetty oman varjokaluston käyttöoikeus (päävarjo, valjaat ja myöntämispäivä) merkitään myös ensimmäiselle sivulle. Sinne merkitään lisäksi oppilaan mahdolliset rajoitukset (käytettävä silmälaseja/piilolaseja hypätessä -rajoitusta varten on valmiiksi paikka, johon laitetaan rasti ja asian todenneen HM:n kuittaus) sekä tiedot kah-desta henkilöstä, joihin voidaan ottaa yhteyttä onnettomuustilanteessa.

Toiselle sivulle merkitään terveydentilavakuutuksen/lääkärintodistuksen viimeinen voi-massaolopäivä (kulloinkin voimassa olevien toiminnallisten ohjeiden mukaisesti). Vara-varjon käyttönäytteen, uloshyppynäytteen ja kaatumistaidon näytteen viimeinen voimas-saolopäivä tulee myös toiselle sivulle. Sinne ympyröidään lisäksi hyväksytyn kokeen kou-lutusluokka ja kokeen viimeinen voimassaolopäivämäärä (yksi vuosi kokeen suorituspäi-vämäärästä). Uloshyppynäytteen ja kaatumistaidon näytteen toinen kuittauspaikka on tarkoitettu lähinnä kertaamaan tulevan, taukoa pitäneen oppilaan kertaussuoritusten kuit-taukseen.

Seuraavalla sivulla on esitelty para-kieli, jonka lyhenteitä voi käyttää arvioinnissa. Saman sivun alaosassa on tyhjä tila, joka on varattu kerhokohtaisille merkinnöille (esimerkiksi kerho voi halutessaan liimata tarran, jossa on kerhokohtaisia kuittauskohteita). Tämän sivun kääntöpuolella on tyhjä sivu kurssimuistoille yms.

Hyppyjä varten on omat sivunsa. PL/IA-hyppy voidaan merkitä yksinkertaisesti vain rastimalla oikea vaihtoehto. Hypyn arvioinnille on varattu runsaasti tilaa sekä laskuvarjon käsittelyn arvioinnin tärkeyttä jokaisella hypyllä on painotettu laittamalla jo valmiiksi merkintä ”Kuvunkäsittely”. Siihen on syytä kirjoittaa radiokouluttajan tai maahenkilön antamia kommentteja varjon ohjaamisesta, laskeutumisesta yms. Hypyn arvioinnille varat-tuun tilaan on myös kirjattava kaikki poikkeamat normaalista toiminnasta (esimerkiksi, jos on käytetty varavarjoa, on sattunut loukkaantuminen tai

turvallisuutta vaarantanut ta-paus). Kouluttajan kuittauksen jälkeen on tilaa oppilaan omille kommenteille, joiden kirjoittamista on hyvä kannustaa. Kirjoittaessaan omia havaintojaan yms. oppilas kertaa pa-remmin suorittamaansa hyppyä.

Hyppypäiväkirja sisältää irtileikattavat koulutuskortit (koulutustodistukset). Todistuksen ylälaidassa on tila oppilaan nimelle ja saavutetun koulutusjakson numerolle. Hyväksytyn suorituksen päivämäärä ja kouluttajan kuittaus tulevat niille varatuille paikoille. Teoriakohdille t2 ja t3 on varattu omat korostetut kuittauspaikat. Lisäksi myös teoriakohdille t5** ja t10* on merkitty korostettu kuittauspaikka, sillä nämä teoriat sisältävät harjoituksen, jossa annetaan näyte hyppymestarille seuraavista asioissa:

• t5* ⇨ HD-apuvarjon käyttö + toiminta mahdollisissa vaaratilanteissa ja HD:n pakkaus

• t10 ⇨ varusteiden tarkastus

Nämä edellä mainitut teoriat sisältävät sellaisia turvallisuuden kannalta kriittisiä asioita, jotka vaativat huolellista koulutusta ja harjoittelua (maassa ja valjaissa). Tästä syystä niihin kuuluu pakollinen hyppymestarin kuittaus suoritetusta koulutuksesta. Oppilaan an- tamalla näytteellä mitataan onko opetus omaksuttu.

Myös muissa teoriakohdissa ovat viivat kuittauksia varten. Niiden täyttäminen on suositel-tavaa mutta ei pakollista, koska niiden vaatima osaamistaso voidaan riittävissä määrin mi-tata teoriakokeella. Näiden teorioiden kuittaukset voidaan tehdä joko yksittäin tai useampi kohta yhdellä kertaa, katso jatkokoulutusjärjestelmien koulutustuokioiden rakenne sivulta 9. Jatkokoulutusjärjestelmät löytyvät liitteistä 6 A–D. On kuitenkin syytä muistaa, että t11 (FS-hyppy) opetetaan ennen ensimmäistä ryhmähyppyä ja t12 (Freestyle) ennen ensim-mäistä freestylehyppyä sekä t16 (Kaluston tarkastus ja huolto) on syytä opettaa heti, jos oppilas alkaa käyttää omia varusteitaan, ja t19 (Käytännön hyppytoiminta) on opetettava ennen koehyppyä.

Alkeiskoulutuskortin alalaitaan tulee teoriakokeen hyväksymispäivämäärä ja kokeen tar-kastaneen hyppymestarin allekirjoitus sekä peruskoulutusjakson kelpoisuuden numero, myöntämispäivämäärä ja myöntäneen hyppymestarin allekirjoitus. Myönnetty numero siir-retään peruskoulutusjakson korttiin.

Peruskoulutuskortti on kaksipuoleinen. Kortin kääntöpuolella on tilaa 10 hyväksytylle it-senäiselle paikanmääritykselle. Jos HD-varusteet otetaan käyttöön hypyltä 11 alkaen (tai myöhemmin peruskoulutuksessa), kuitataan kohtaan HD-totuttelu ensimmäinen tällainen hyppy. Vaaditut 5 HD-hyppyä täyttyvät tällöin automaattisesti ja niistä ei tarvitse tehdä muita merkintöjä. Jos HD-varjoa ei oteta käyttöön tällä kortilla, jää tämä kohta tyhjäksi. Sivun alalaidassa ovat tilat hyväksymis- ja myöntämispäivämäärille sekä kuittauksille seu-raavista asioista: varusteiden tarkastuskoe, kirjallinen teoriakoe ja jatkokoulutusjakson kelpoisuus, sekä paikka jatkokoulutusjakson kelpoisuuden numerolle. Myönnetty numero siirretään jatkokoulutuskorttiin.

Jatkokoulutuskortissa hyppymestarin on kuitattava suoritus 31 (koehyppy). Sivulla on kolme paikkaa kuvunkäsittelyhyppyjä varten. Kuvunkäsittelyhypyillä ei tehdä vapaapudo-tussuorituksia. Kortin kääntöpuolella on 5 kohtaa hyväksytyille

tarkkuushypyille. Jos HD-varjo otetaan käyttöön tässä kortissa, niin ensimmäinen hyppy kuitataan kohtaan HD-totuttelu (ei muuta suoritusta). Muut neljä HD-hyppyä kuitataan kohtiin HD-varjolla (voi-daan tehdä muiden suoritusten ohella), jolloin vaadittavasta 5 HD-hypystä löytyvät mer-kinnät. Alalaidassa on tilat hyväksymispäivämäärille ja hyppymestarin allekirjoituksille seuraavista asioista: oppilaspäävarjon pakkaus- ja tarkastuskoe, kirjallinen teoriakoe sekä A-lisenssin kelpoisuuden täyttyminen todettu. Lisäksi A-lisenssin kelpoisuustodistusta haettaessa kannattaa oppilaalla täytättää uusi terveydentilavakuutus, jonka viimeinen voimassaolopäivä yhdessä hyppymäärien (viimeisten 12 kk aikana ja kokonaismäärä) kanssa merkitään myös koulutuskorttiin.

KOULUTTAMINEN JA KOULUTTAJAN VASTUU

Koulutusohjelman (alkeis-, perus- ja jatkokoulutus) tarkoituksena on antaa oppilaalle kaikki ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee itsenäisenä hyppääjänä tai kilpailijana. Ohjelman aikana hän tutustuu alustavasti hyppäämisen eri lajeihin (paitsi turvallisuussyistä lajeihin, joissa on korkeampia luokka-, väline- tai kokemusrajoja). Koulutuksen aikana hän käy myös läpi kaikki suuremmat kalustolliset muutokset, joiden eteen hän hyppyurallaan joutuu. Hänen vastuunsa lisääntyy asteittain koulutuksen edetessä.

Kunkin koulutusjakson aikana oppilas tutustuu seuraavan jakson teoriaan, jolloin asiat ehtivät tulla tutuiksi ja jolloin itse hyppytoimintatilannetta rasitetaan mahdollisimman vä- hällä teorialla. Tällöin voidaan hyppykoulutuksessa keskittyä käytännön toimintamallien hiomiseen. Oppilaan Opas II:sta ja on syytä käydä huolellisesti läpi hyppymestarin johdol-la sekä katsoa mallisuorituksia Oppilaan Opas II -videolta, jotta teoriasta saadaan suurin hyöty ennen taivaalle siirtymistä.

On selvää, että pelkkä teoriaan tutustuminen ei anna oppilaalle riittäviä valmiuksia suori- tusten tekemiseen käytännössä. Jokaiseen hyppyyn liittyy tietenkin valmennusosa, jossa tuleva suoritus harjoitellaan käytännössä. On tärkeää huomioida oppilaankin mielipide koulutuksen edistyessä. Se, tunteeko oppilas olevansa valmis siirtymään uuteen suori- tukseen, on aivan yhtä olennaista kuin se, että hän on siihen hyppyteknisesti valmis.

Hyppymestarien ja kouluttajien tehtävänä on kouluttaa oppilaasta tarvittavat tiedot ja taidot omaava hyppääjä, joka ei ole vaaraksi itselleen eikä muille. Koulutuksen tavoitteena on saada kerhoon entistä itsenäisempiä, oma-aloitteisempia ja turvallisempia hyppääjiä. Hyppykulttuurin ja -välineistön muutosten myötä on oppilaan omaksuttava ja osattava tai-dollisesti ja ennen kaikkea tiedollisesti enemmän kuin esimerkiksi 15 vuotta sitten saa-dakseen A-lisenssin. Tähän päästään kehittämällä myös koulutusta. Esimerkiksi videoin-tia kannattaa käyttää koulutushypyillä mahdollisimman paljon. Videon merkitys korostuu erityisesti FS-hypyillä ja muilla ryhmähypyillä. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

A-lisenssin voi teoriassa saavuttaa jopa 31 (nova 25) hypyllä, mutta tämä onnistuu vain kaikkein lahjakkaimmilta oppilailta. Keskiverto-oppilas joutuu hyppäämään useimpia suo-rituksia monta kertaa. Kaikkia hypyltä vaadittavia osatekijöitä ei kannata edes vaatia en-simmäiseltä suoritukselta, vaan jakaa ne ensin osiin. Esimerkiksi, jos oppilaalla on hyppy, jossa tulee mittarin katsominen ja paikanmääritys, niin voi olla viisasta määrätä

ensin yksi hyppy pelkkää mittarin katsomista ja vasta sitten molemmat yhdisteltynä.

Suhteellisen vaativalla hyppyohjelmalla, jossa ei ole toistoja, mahdollistetaan lahjakkaiden ja luontaisesti hyppäämään oppivien oppilaiden motivoitunut eteneminen hyppyuralla. Toisaalta se asettaa kouluttajan arviointikyvyn isomman haasteen eteen, sillä hänen on osattava lisätä hyppyjä tarpeen vaatiessa. Lisäksi vaikka hyppytaidot kehittyisivät erit-täin nopeasti, on myös huolehdittava, että teoria pysyy samassa tahdissa.

Oppilasta ei saa päästää mistään suorituksesta läpi ennen kuin se on hallinnassa, koska useimpia suorituksia on ohjelmassa vain yksi. Tämä on pidettävä mielessä suorituksia arvioitaessa, eikä oppilasta tule päästää omien kykyjensä edelle. Välinpitämättömällä ar-vioinnilla tehdään oppilaalle vain ”karhunpalvelus”. Kouluttajan hyvyyttä ei mitata läpi-menneiden suoritusten lukumäärällä, vaan tasapuolisella ja riittävän kriittisellä arvioinnil-la. Jos oppilaalle ei osaa opettaa oikeaa suoritustekniikkaa, niin tilanteessa ei saa oikais-ta hyväksymällä puutteellinen suoritus. Useamman tällaisen tuleminen peräkkäin saattaa johtaa tilanteeseen, jossa oppilas lähtee tekemään hyppyä, johon ei ole taidollisesti lähel-lekään valmis. Seuraukset tällaisesta voivat olla kohtalokkaat.

JATKOKOULUTUSJÄRJESTELMÄ

Teoriakokonaisuudet on tarkoituksenmukaisinta opettaa oppilaille ennen ko. aihepiireistä pidettävää koetta. Tyypillisesti oppilas lukee itsenäisesti oppaassa olevat teoriat ja tenttii ne sitten kirjallisen kokeen muodossa. Varsinainen asioiden opetus tulee kokeen läpikäymisen yhteydessä tai pahimmassa tapauksessa vasta koneelle käveltäessä. Tällaisesta ”nurinkurisuudesta” pääsee helposti eroon ottamalla käyttöön alkeis- perus- ja jatko-koulutuksen aikana pidettävät koulutustuokiot, joissa käydään seuraavassa kokeessa tentittäviä asioita läpi. Nämä eivät tietenkään poista kertaamista ja harjoittelua juuri ennen hyppysuoritusta, mutta nopeuttavat hyppytoiminnan läpivientiä, koska opetukseen ennen pokalle menoa ei tarvitse käyttää niin paljon aikaa. Oppitunnit voidaan myös pitää useammalle suunnilleen samassa koulutusvaiheessa olevalle oppilaalle yhtä ai-kaa, jolloin voidaan säästää, varsinkin isoissa kerhoissa, huomattavasti aikaa ja hyppy-mestarien työtä. Tällaiset selkeät välitavoitteet lisäävät myös oppilaiden kiinnostusta hyp-päämisen jatkamiseen. Lisäksi oppaan teorioissa on (t12, t19 ja t20 lukuun ottamatta) op-pitunnin lisäksi myös harjoitus (ja osassa näitä on myös koulutuskorttiin kuitattava näyte). Näiden läpikäyminen suunnitellulla tavalla on hankalaa ilman etukäteen suunniteltuja koulutustilaisuuksia. Asioiden opiskelun jättäminen pelkästään oppilaan aktiivisuuden varaan on vastuun pakenemista eikä se ole kenenkään etu.

Liitteissä 6 A–D esitetään esimerkit jatkokoulutusjärjestelmistä, jossa teoriakokonaisuudet ovat omina oppitunteinaan ja harjoituksinaan ennen ko. aihepiirien koetta. Esimerkkejä on neljä erilaista riippuen siitä, missä vaiheessa HD-varjo otetaan käyttöön. Opetus on näissä jaettu yhdeksään tilaisuuteen, joista kolme on perinteisiä koetilaisuuksia. Lisäksi luonnollisesti kerrataan ja harjoitellaan juuri ennen hyppyä.

Teoriaosat voidaan opettaa jokaiselle oppilaalle myös erikseen hyppytoiminnan lomassa ja tehdä vaadittavat harjoitukset ennen ko. asiapiiriin kuuluvien tietojen tarvitsemista

hy-pyllä. Tällä tavalla menetellessä pitää varmistaa, että oppilas on tehnyt Oppaan harjoitus-tehtävät ajallaan ja että teoriaa on käyty riittävästi läpi.