4. PERUSTASON KOULUTUSMENETELMÄT

Oppimisen teoria

A. Yleistä

Tässä sekä seuraavassa kappaleessa opetellaan soveltamaan hyväksi koettuja opettamis- ja harjoittamismenetelmiä laskuvarjohyppykoulutukseen.

B. Miksi ihmiset hyppäävät – motivaatio

Lienee selvää, että oppilaat ovat erittäin motivoituneita oppimaan:

• hyppääminen ja hyppykoulutus maksavat rahaa

• oppilaiden täytyy uhrata hyppäämiseen paljon aikaa

• hyppytapahtumassa epäonnistuminen voi olla vaarallista. Sen tiedostaminen motivoi

oppilaita keskittymään ja oppimaan

• hyppääjien täytyy voittaa luontainen pelko hyppäämistä kohtaan. Oppilai-den täytyy

siis olla hyvin sitoutuneita hypyn suorittamiseen.

Miksi sitten ihminen alkaa harrastaa laskuvarjourheilua?

• ryhmään kuuluminen - halu olla mukana sosiaalisessa tai hienoksi koetussa toiminnassa

• tuntemukset - hyppäämisen jännitys ja adrenaliiniannos

• onnistuminen - tunne saavutuksesta, erityisesti toiminnassa joka vaatii luonnol-listen

pelkojen nujertamista

• itsensä toteuttaminen - kokemus henkilökohtaisesta täyttymyksen tunteesta.

Hyppykouluttaja käyttää oppilaiden korkeaa motivaatiotasoa hyödykseen tehokkaamman opetuksen antamiseksi.

C. Hyvän kouluttajan tunnusmerkit

Hyvä kouluttaja opettajana:

• arvioi jokaisen oppilaan senhetkiset kyvyt ja määrittää opetustapahtuman aloitus-

tason

• auttaa oppilaita asettamaan tavoitteita

• varmistaa, että oppimista tapahtuu

• vertaa oppilaan suorituksia asetettuihin tavoitteisiin.

Hyvä kouluttaja johtajana ja roolimallina:

• toimii hyvänä esikuvana

• säilyttää positiivisen asenteen

• toimii ammattimaisesti

• toimii motivaation antajana.

D. Urheilupsykologian soveltaminen

1. Oppilaan omakuva on erittäin tärkeää hänen oppimisensa kannalta

• Mitä on omakuva? (keskustelua)

• Miten omakuva vaikuttaa suorituksiin?

• negatiivinen vs. positiivinen asenne suorituksen aikana + negatiivinen vs. positiivinen arvio suorituksesta - Miten opettaja voi vaikuttaa oppilaan omakuvaan?

• kehuminen (anna esimerkki) + pilkkaaminen (anna esimerkki)

2. Tavoitteiden asettaminen:

• tavoite on selkeä: opetuksen tulisi olla helppoa ymmärtää ja suunniteltu siten, et-tä

tavoitteet voidaan saavuttaa

• mitattava: oppilaan lyhyen ja pitkän aikavälin edistymistä pitäisi pystyä seuraa-maan

tavoitekriteereiden täyttymisen arvioimiseksi

• mielekäs: mielekkäät tavoitteet helpottavat niiden saavuttamista ja vahvistavat

oppilaan positiivista omakuvaa

• lyhyen aikavälin tavoitteet: tarkkojen ja mitattavien tavoitteiden asettaminen

auttaa oppilasta tiedostamaan onnistumisensa ja etenemisensä pitkän aikavälin tavoitteita kohti mentäessä + pitkän aikavälin tavoitteet: seurattavat ja merkitykselliset tavoitteet auttavat

oppilasta hahmottamaan oppilasuran vaiheet ja johdonmukaisen etenemisensä

aikana saavutetut (tai saavuttamatta jäävät) tavoitteet - johdonmukainen: koulutuksen tulisi keskittyä oppilaan lyhyen ja pitkän aikavälin

tavoitteisiin edeten yksinkertaisesta monimutkaiseen

• aikaan sidottu: lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet tulee olla asetettu realistisen aikataulun mukaan, joka antaa tarpeeksi aikaa jokaisen tavoitteen saavuttamiseen, mutta pitää koulutuksen keskittyneenä kohti seuraavia tavoitteita.

3. Käytä ainoastaan oikeaa tietoa sisältäviä koulutusmateriaaleja.

Näytä suoritus täsmälleen oikein ja vaadi oppilasta alusta alkaen tekemään suoritukset oikealla tavalla.

Kerro, miten asiat tulee tehdä, älä tuhlaa aikaa kertoaksesi, miten niitä ei pidä teh-dä.

4. Käytä avainsanoja harjoitusten aikana yhdistääksesi oppilaan kielellinen ymmärtäminen lihasvasteeseen (esimerkiksi otteita ottaessa: ”suorista jalat, otteet, kyynärpäät ylös, korkeus”).

5. Korjaa suoritus neuvomalla oikea suoritus.

• esimerkiksi: ”Hyvä taivutus, nyt suorista vähän jalkoja.”

• vältä negatiivista ilmaisua: ”Ei, ei noin,...”.

6. Anna positiivinen palaute hypyn jälkeen.

E. Opettamisessa huomioitavia inhimillisiä tekijöitä

Opetustapahtuma kannattaa suunnitella siten, että siinä opitaan, eikä opetettuihin asioihin tarvitse jatkuvasti palata uudelleen. Siksi on hyvä ymmärtää ihmisen omaksumiseen ja muistamiseen liittyviä lainalaisuuksia.

1. Tietäminen ja tekemisen välinen ero

• tietäminen: tiedon saaminen ja ymmärtäminen

• tekeminen: taitojen omaksuminen (motorinen oppiminen)

2. Asioiden esittämisjärjestyksellä on väliä

Oppilailla on taipumus muistaa opetustapahtuman kaksi ensimmäistä ja joitain viimeisiä asioita.

Tätä voidaan soveltaa käytäntöön esimerkiksi seuraavasti:

• laskuvarjon osat (alkeiskurssi)

• aloita opettamalla laskuvarjokaluston toimintakahvat (tärkein) - lopeta varusteisiin liittyvillä hätätoimenpiteillä (monimutkaisin ja toiminnan

lopputuloksen kannalta merkityksellisin)

• varusteisiin liittyvien hätätoimenpiteiden harjoittelu

• aloita opettamalla varavarjon avaaminen (tärkein) - lopeta kahden kuvun tilanteissa toimimisella (monimutkaisin) 3. Useimmat aikuiset pystyvät muistamaan seitsemän (+/- 2) erillistä opittua asiaa yhden

opetustapahtuman sisällöstä.

Kokeile vierustoverin kanssa: Luettele rauhallisesti puhelinnumero (7 nu-meroa) ja pyydä häntä toistamaan se kymmenen sekuntia myöhemmin. Toista 11 luvun sarjanumerolla. Vertaa tuloksia.

4. Keskittymiskyky - 90:20:8 –sääntö:

• opetustapahtuma ei saisi kestää pidempään kuin 90 minuuttia

• paikkaa tai opetuksen tahtia tulisi vaihtaa vähintään 20 minuutin välein

• kouluttajan tulisi saada oppilaat osallistumaan opetukseen aktiivisesti vähintään 8 minuutin välein (esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin, lukemalla ääneen tai käyttämällä oppilasta esimerkkiä näyttäessä)

• jokaisen 20-minuuttisen opetustapahtuman ei pitäisi sisältää seitsemää erillistä

opittavaa asiaa enempää

• opeta opittavat asiat ottamalla huomioon järkevä esittämisjärjestys

• käytä tarkkaavaisuuden herpaantumisvaiheita fyysisen harjoitteluun

• näiden periaatteiden tulee olla käytössä myös Ilmailuliiton kouluttajakoulutuskursseilla.

5. Kahden samantyyppisen asian opettaminen samaan aikaan vaikeuttaa kummankin asian

oppimista, esimerkiksi:

• keskipisteen ympäri kääntyminen ja sivuttain liikkuminen

• toisiaan lähellä olevien päävarjon aukaisukahvan ja irtipäästökahvan vetäminen

• päävarjon tukahtuneiden reunatunneleiden avaus vetämällä ohjaus-punoksia alas ja

sliderin ottaminen alas ohjauspunoksista pumppaamalla

6.Pidä opetustilanne lyhyenä, helposti ymmärrettävänä ja yksityiskohtaisena

7. Luennointi on kaikkein huonoin tapa opettaa motorisia taitoja: ihmiset muistavat vain

20% kuulemistaan asioista, mutta 80% tekemistään asioista.

F. Fyysisten suoritusten oppimisen periaatteet

Ihmisen aivot ovat jakautuneet vastuualueisiin. Vasen puolisko hoitaa tietämiseen ja teo-reettiseen oppimiseen liittyvien asioiden käsittelyä kun taas oikea aivopuolisko soveltaa tietoa visuaaliseen hahmottamiseen ja fyysiseen toimintaan.

Vasemman ja oikean aivopuoliskon tehtävät:

• vasen aivopuolisko: tiedon käsittely, analyyttisyys, kielelliset kyvyt

• oikea aivopuolisko: fyysinen toiminta,visuaalinen hahmottaminen

1. Motoristen taitojen oppimisen kolme vaihetta:

a. tiedollinen vaihe:

• ajatteluvaihe - oppilasta on helppo ylikuormittaa tässä vaiheessa (=> on käytettävä pieniä

oppimiskokonaisuuksia) - asiat on selitettävä ja esitettävä hitaasti loogisessa järjestyksessä - oppilaat ponnistelevat ymmärtääkseen toimintojen järjestyksen ja suoritukseen

vaadittavat asiat - oppilas käyttää pääsääntöisesti vasenta aivopuoliskoa tässä vaiheessa b. harjoitteluvaihe (vasemman aivopuoliskon tuottamien käsitteiden muuntaminen

oikean aivopuoliskon tuottamaksi toiminnaksi)

• oppilas aloittaa harjoittelun; opettaja on lähellä varmistaakseen oikeat

toimintatavat (”kädestä pitäen”-koulutusta) - kouluttajan palautteen tulisi vahvistaa oppilaan aisteja – älä pelkää ohjata

oppilasta koskettamalla ja asettamalla häntä oikeaan asentoon - korjauksien tulisi tapahtua välittömästi ja tarkasti, käyttäen pikemmin hyväksi

oppilaan aistien tai tuntoaistin avulla oppimista kuin suullisten ohjeiden antamista - kouluttajan positiivinen palaute ja avainsanat ohjaavat ja rohkaisevat oppilasta c. itsenäinen vaihe

• itsenäinen vaihe, rutiinitaso, saavutetaan toistojen ja harjoitusten avulla - tässä vaiheessa oppilas käyttää oikeaa aivopuoliskoaan - koska vasen aivopuolisko on tässä vaiheessa verrattain joutilas, oppilas voi tulla yli-kriittiseksi itseään kohtaan. Kouluttajan tulee suunnata oppilaan keskittyminen tekemiseen, eikä omien suoritusten suulliseen arvi-ointiin ja arvostelemiseen/selittelemiseen - oppilaan tulisi reagoida kysymyksiin tai palautteeseen toiminnalla, ei

puhumalla. Tämä osoittaa oikean aivopuoliskon aktivoitumisen - harjoituta oppilasta teettämällä useita suorituksia vielä oikean suori-tustavan

omaksumisen jälkeen rutiinin saavuttamiseksi.

G. Lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti

1. Muistamisen/Muistiin palauttamisen tason arviointi

kaavio harjoituksen toistamisesta).

Taulukko osoittaa toistuvan harjoittelun tärkeyden opitun asian siirtämiseks

a. muistaminen on parhainta silloin, kun VPK näyttää esimerkkiä, antaa

harjoituksille merkityksen ja harjoituttaa oppilaita tarpeeksi

b. lyhytkestoiseen muistiin siirretty asia alkaa kadota 30 sekunnin jälkeen siitä, kun asiaa

on viimeksi ajateltu ja sovellettu (esimerkiksi puhelinnumeron tois-taminen)

c. asian muistaminen tunti sen jälkeen kun asiaa on viimeksi ajateltu osoittaa, että

asia on siirtynyt pitkäkestoiseen muistiin.

2. Harjoituksen toistaminen: taitoja tulee harjoitella toistuvin väliajoin, jotta ne siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin, ja jotta taidot muistuvat mieleen ja säilyvät korkealla tasolla (katso kaavio harjoituksen toistamisesta).

Taulukko osoittaa toistuvan harjoittelun tärkeyden opitun asian siirtämiseksi pitkäkestoi-seen muistiin. Lähde: Madeline Hunter (1982), teoksessa Sousa, David A. How the Brain Learns (2001), s. 100. Thousand Oaks, California, Corwin Press, Inc

Laskuvarjohyppäämisen opettaminen

A. Opetustapahtuma

1. Opetustapahtuman valmistelu

a. mieti opetustapahtuman laajuus - kuinka oppilaille selitetään opittavat asiat. Arvioi

samalla, kuinka kauan opetustapahtuma kestää

b. pohdi opetustapahtuman tavoite ja tarkoitus - millä tavalla toteat tavoitteen täyttyneen?

Huolehdi, että

• oppilaat tietävät mitä he tulevat oppimaan ja miten he tulevat osoit-tamaan oppimansa

• oppilaat tietävät, miksi heidän tulisi opetella materiaali, miten se aut-taa tavoitteiden

saavuttamisessa ja miksi se on tärkeää

c. tee johdonmukainen opetussuunnitelma, jossa jokainen taidon osa opetetaan yksi kerral-

laan ja päädytään kokonaissuoritukseen

d. mieti ja valmistele opetustapahtuman organisointi

• tee aikataulu – varaa tarvittava aika kunnollisen opetuksen antamiseksi

• valitse opetuspaikaksi hallittu ympäristö

• varaa opetuksen apuvälineet

• hanki tarvittaessa avustaja ja pyydä tarvittaessa HM valvomaan

2. Mallisuorituksen näyttäminen

a. selitys - anna yleiskuva siitä, mitä taitoja ja miksi oppilaan odotetaan oppivan

opetustapahtumassa. Kerro myös, miten testaat opitut taidot.

b. esimerkin näyttäminen - anna täydellinen mallisuoritus siitä, miten opittava asia tulee

tehdä

3. Käytäntöön soveltaminen

a. tekemistä ja harjoitusta, jossa oppilas yrittää uuden taidon suorittamista. Opasta

häntä alussa koko ajan oikeiden toimintatapojen varmistamiseksi ”kädestä pitäen”

b. käytä avainsanojen, jotta uusi taito siirtyy vasemman aivopuoliskon käsitteestä oikean

aivopuoliskon toiminnaksi

c. teetä riittävä määrä toistoja

• vähintään 25 toistoa jokaista uutta taitoa kohti, jotta suorituksesta tulee

rutiinia (useampikin toisto on usein tarpeen) - lepotauko ennen mahdollista harjoituksen toistamista d. teetä keskeyttämätöntä harjoitusta sen jälkeen, kun taito osataan suorittaa oikein

• selitä kaikki käsitteet ymmärrettävästi ennen minkä tahansa harjoi-tuksen

aloittamista - jos lisäselitys on välttämätöntä, keskeytä opetustapahtuma, siirry toi-seen

aiheeseen tai pidä tauko ja aloita opetustapahtuma myöhemmin alusta uudelleen.

4. Oppimistavoitteen saavuttamisen arviointi

a. testaa, että oppilas on oppinut

• anna oppilaalle tilanne, johon hänen tulee reagoida suorittamalla tehtävä oikein,

esimerkiksi: ”Heitit apuvarjon, mutta repusta ei ole tullut mitään ulos. Mitä teet?” (totaalisen

vajaatoiminnon harjoitustilanne) - tekemällä suullisia kysymyksiä, joihin oppilaan tulisi reagoida joko toiminnalla

(suositeltu), tai antamalla lyhyt vastaus, ei mielellään vain ”kyllä”- tai ”ei”- vastausta - teettämällä kirjallinen koe - tarkkojen suoritustavoitteiden avulla

b. laita oppilas suullisesti kertaamaan opetustapahtuma, mukaan lukien to-detut

tavoitteet sekä oppilaan saavuttama suoritustaso

c. kirjaa opetustapahtuma ja edistyminen (hyppypäiväkirja ja

koulu-tuskortti) seuraavaa VPK:ta tai hyppymestaria varten.

B. Esittämismenetelmät

1. Kokonaisuus-osa-kokonaisuus

• selitä ja näytä koko suoritus, jota opetustapahtumassa tullaan harjoittelemaan ja testaamaan (kokonaisuus) - pilko opetustapahtuma seitsemään (+/- 2) helposti käsitettävään ja toisiinsa liittyvään osaan ja opeta osat erikseen (osa) - yhdistä osat oikeaan järjestykseen ennen kokonaisen suorituksen

harjoittelua (harjoittelu) - harjoituta kunnes suorituksesta tulee rutiinia (kokonaisuus). 2. Kun taito on pilkottu erillisiin osiin, näiden osien esittämiseen on lukuisia mahdollisia menetelmiä. Tieto ja kyky käyttää näitä eri tekniikoita antaa sinulle mahdollisuuden opet-taa joustavasti, ja pystyt paremmin huomioimaan oppilaan tarpeet. Osien mahdollisia esit-tämisjärjestyksiä:

• Ketjutus eteenpäin ja taaksepäin. Osat opetetaan yksi kerrallaan joko

järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen (ketjutus eteenpäin) tai käänteisessä järjestyksessä (ketjutus taaksepäin). Ketjutus taaksepäin alkaa suorituksen vii-meisestä osasta jatkuen järjestyksessä suorituksen ensimmäiseen osaan. Esi-merkki ketjutuksesta taaksepäin on laskeutumiskuvion opettaminen laskeutumi-sesta laskeutumiskuvion 300 metrin aloituskohtaan. - Taidon asteittainen rakentaminen. Taitoa opittaessa opetetaan ensin

yksinkertaistettu versio. Kun yksinkertaistettu versio on opittu, lisätään vartalon liikettä tai yksityiskohtia. Hyvä esimerkki tästä on liu’un negatiivisen taivutuksen lisääminen ja lopuksi aerodynaamisempi ja kapeampi asento. - Yksinkertaisesta monimutkaiseen. Tätä kutsutaan myös rakennuspalik-

kamenetelmäksi. Ensin otetaan yksinkertainen osa, jonka jälkeen osaan lisätään koko ajan monimutkaisempia osia. Näin voidaan opettaa esimerkiksi tavallinen takaflutteri-exit ennen kuin liitetään siihen liukuminen ”ylämäkeen” - Tutusta tuntemattomaan. Ennen kuin alat kouluttaa oppilasta, kysy hä-neltä mahdollisista muista aiemmista harrastuksista, joista voisi olla apua opeteltavasta asian oppimisessa. Pyydä myös oppilasta näyttämään, mitä hän jo tietää ope-teltavasta asiasta, jotta voit jatkaa asian opettamista siitä eteenpäin.

3. Esimerkki kokonaisuus-osa-kokonaisuus-, ketjutus- ja iskulausetekniikoiden käyttämisestä on apuvarjonheitto-ohje hyppyoppilaille, jotka ovat jo oppineet perusvapaapudo- tus-asennon:

a. kokonaisuus - näytä koko avaustapahtuma todellisella nopeudella käyttäen

vihjesanoja ”taivuta, ojenna, tartu, heitä, tarkista!”

b. osa - pilko avaustapahtuma viiteen erilliseen osaan, ja selitä ja näytä koko tapahtuma

hitaasti ja järjestyksessä (ketjutus eteenpäin).

c. Järjestele uudelleen tai korosta joitakin tapahtuman osia tärkeyden mukaan vahvistaaksesi muistamista. Voit esimerkiksi opettaa varjon avaustapahtuman seuraavasti:

(1) kahvan löytäminen ja apuvarjon heittäminen (vain oikea käsi, seisoen

suorana, ei vielä taivutusta) (2) vasemman käden samanaikainen liikerata (seisoen suorana, ei vielä

taivutusta) (3) kahvan löytäminen seisaaltaan oikeassa asennossa (aiemmin opittu

taivutusasento) (4) apuvarjon heittäminen seisaaltaan oikeassa asennossa(harjoituta kunnes

suoritus menee oikein) (5) varjon avautumisen tarkistaminen seisaaltaan (6) ongelmat kahvan löytämisessä tai apuvarjon ulosvetämisessä (kadonnut

kahva, apuvarjo juuttunut) d. kokonaisuus - yhdistä osat uudelleen oikeaan järjestykseen

aloittaaksesi koko suorituksen harjoittelu ensin seisaaltaan ja sitten laudan päällä maaten.

C. Opetuksen ja oppimisen apuvälineet

1. Aistien kautta annettu palaute

a. käytä kaikkia hyödynnettävissä olevia aisteja (näkö, tunto, kuulo)

b. tunteet, erityisesti positiiviset tunteet yhdistettynä oppimiseen parantavat muistamista

• ilo - huumori (liiallisena häiritsevää) - ylpeys, kehumisen ja tunnustuksen seurauksena - pelko (auttaa jonkin verran muistamisessa, mutta ei motivoi oppilasta

palaamaan uudelleen kerholle) 2. Luo rentoutunut ja positiivinen oppimisympäristö

a. fyysinen ympäristö - huomioi äänet (taustamelu mukaan lukien),

lämpötila miellyttävä, riittävä valaistus, yleinen mukavuus

b. kohtuullinen yksityisyys (vähentääksesi oppilaan häiriintymistä

ulkopuo-lisista tekijöistä oppimis- ja harjoitustilanteissa)

c. huolehdi, että oma hygienia ja siisteys on kunnossa

d. ole positiivinen ja anna palaute rakentavasti

e. huolehdi, että oppilaan verensokeri ja nestetasapaino on kohdillaan

• oppimistilanteissa aivot käyttävät jopa 20% ruumiin kalorintarpeesta - on tärkeää huolehtia riittävästä juomisesta. 3. Todentuntuiset harjoitustilanteet auttavat oppilasta suoriutumaan stressin alaisena, esi-

merkiksi lisätessä oppilaan hämmennystä varjon vajaatoimintaharjoituksen aikana.

4. Opetuksen apuvälineet (keskustelua)

Luettele laskuvarjohyppäämisen teoria/käytännön koulutuksessa käytettäviä apuvälineitä

• hyödyt - rajoitukset

D. Opetustapahtuman esimerkkiaiheet

1. Laskeutumisen opetusmenetelmä (oletus: kokelaat tuntevat laskeutumiskuvion opet-

tamisen alkeiskurssilla)

a. valmistelu

• etsi paikka, jossa voit kävellä simuloidun laskeutumiskuvion ja josta näet

samalla sekä laskeutumisalueen että kerhoalueen maamerkit - käytä kerhoalueen ilmakuvaa tai muuta visuaalista apuvälinettä näyttääksesi

oppilaalle, miltä maa näyttää varjon varassa. b. näyttäminen (käytä Oppilaan oppaan kuvia)

• selitä ja näytä kartasta arvioitu finaalin pituus sovitusta korkeudesta

(esimerkiksi 100 metriä) oppilasvarjolla tyynenä päivänä - näytä oppilaalle, miten se on suhteessa samanpituiseen perusosaan, joka

aloitetaan kaksi kertaa korkeammalta (tässä esimerkissä 200 metriä) - näytä oppilaalle suunniteltu loppukuvion aloituskohta 300 metrissä suhteessa

maalin sijaintiin - selitä miten mukauttaa perusosaa, jos kääntymiskohta finaaliin saavutetaan liian

korkealla tai liian matalalla. - kävele simuloitu vasemman käden kuvio, mukaan lukien käsien ja pään liikkeet

kääntymisiä tehtäessä. c. käytäntöön soveltaminen

• pyydä oppilasta seuraamaan hyppymestaria loppukuviota kävellessä - pyydä oppilasta kävelemään loppukuvio ilman apua d. evaluointi

• pyydä oppilasta näyttämään vastakkaisen käden loppukuvio - pyydä oppilasta näyttämään, miten toimia jos kääntymiskohta vastatuuleen

saavutetaan liian matalalla tai liian korkealla. 2. Vajaatoimintojen opetustapahtuma

a. valmistelu

• valmistele harjoitusvaljaat - ota vajaatoimintokuvat tai muut visuaaliset apuvälineet esille - vaimenna musiikki hiljaiselle jne b. esittäminen (oletus: harjoitettava oppilas on opetettu perustason vajaatoi-

mintatilanteisiin, kuten punoskierre, ylösjäänyt slider, reunatunneleiden tukahtuminen jne.)

• selitä erilaiset vajaatoiminnot käyttäen visuaalisia apuvälineitä - näytä oikeat varavarjotoimenpiteet erilaisia vajaatoimintoja varten c. käytäntöön soveltaminen

• neuvo oppilaalle varavarjotoimenpiteiden suorittaminen - anna oppilaan harjoitella, kunnes hän on ymmärtänyt oikeat suoritustavat d. evaluointi

• pyydä oppilasta reagoimaan eri vajaatoimintoihin edellä ku-vattuun

tapaan visuaalisia apuvälineitä käyttäen.